Basilika

Suosikkimausteeni -kyselyssä eniten ääniä sai basilika, joka on myös ketunleivän keittiön suosikkiyrtti. Kuivattuna basilikaa heitellään meillä jos jonkinlaisiin kokkauksiin, mutta parhaiten se pääsee oikeuksiinsa tuoreena ja kokonaisilla lehdillään kreikkalaisessa salaatissa. Laitetaan tästä herkusta ohje myöhemmin sivuille!

Basilika (Ocimum basilicum) on kuninkaallinen yrtti. Basilikan nimi on johdettu kreikkalaisesta sanasta "basilèus", mikä tarkoittaa kuninkaallista. Nimi ei ole ollenkaan turha, sillä tämän miedon yrtin sanotaan sisältävän suorastaan jumalaisia mehuja!

Historiaa
Basilika on vanha intialainen kulttikasvi ja sen kotiseutu on paikannettu juuri Intiaan. Sitä kasvatettiin temppelien lähellä eikä sitä saanut poimia, koska se suojeli köyhyydeltä. Basilika onkin Intiassa kasveista pyhin. Basilikan uskottiin tekevän hyvää sydämelle, sillä se poisti kaiken surumielisyyden ja teki ihmisen iloiseksi. Hindujen pyhä basilika on laji Ocimum sanctum; intialaiselta nimeltään Tulsi tai Tulasi. Sitä on istutettu temppeleiden sisäänkäyntien ympärille ja uhrattu jumalille. Vainajien käsittelyssä basilikalla on ollut tärkeä merkitys paitsi Intiassa myös Egyptissä, missä pyramideista on löydetty jäänteitä basilikasta. Lännemmäksi Aasiaan ja Eurooppaan levittyään basilikasta tuli toisaalta pahuuden mutta toisaalta ilon ja onnen vertauskuva. Roomassa basilikan oksan antamista pidettiin ikuisen rakkauden tunnuksena. Sen sijaan Kreikassa yrttiä pidettiin surun symbolina.

Kustaa Vaasan aikoihin 1500-luvun puolivälissä Tukholman kuninkaalliseen puutarhaan ostettiin leipäkuminan, iisopin, salvian siementen lisäksi myös basilikaa. Basilikaa ei kuitenkaan ostettu mausteeksi: ajan lääketiede väitti basilikan auttavan pahoinvoinnissa, päänsäryssä ja reumatismissa. Kylmälle aran kasvin viljelyä on kokeiltu myös Suomen puolella. Tukholmalainen "Hushållnings Journalen" kertoi 1792 että basilika menestyy hyvinä kesinä Oulun korkeudella. Basilika ei levinnyt kansan keskuuteen, eikä sillä ole ollut suomalaisessa kansanperinteessä sellaista sijaa kuin eteläisemmissä maissa, joissa se on inspiroinut monia tarinankertojia.

Perustietoa
Basilika on yksivuotinen, vajaan puolen metrin korkuinen, valko- tai punakukkainen mausteruoho. Lajikkeita on useita, erivärisiä ja erimakuisia. Mausteeksi käytetään hienontuoksuisia versoja ja lehtiä sekä tuoreina että kuivattuina. "Hänen kuninkaallinen hienoutensa" ei kestä keittämistä, joten basilika kannattaakin lisätä ruokiin aivan loppuvaiheessa.

Muista itämaisista yrteistä poiketen basilika menestyy lähes kaikkialla Euroopassa, vaikka onkin erittäin hallanarka ja kärsii kylmyydestä jo +5^oC :ssa. Laji Ocimum basilicum on basilikoista parhaiten tunnettu ja vaihtelevin. Siitä on olemassa kymmeniä eri alalajeja ja lajikkeita, Sisältämiensä haihtuvien öljyjen perusteella basilikalajikkeet voidaan jakaa eri tyyppeihin, joista voi löytää aromiltaan mm. aniksen, kanelin, sitruunan, timjamin sekä hedelmän makuisia lajikkeita.

Käyttö ruuanlaitossa
Basilikan maku on pehmeä ja muille mausteille tilaa antava. Se on hyvä mauste korvaamaan suolaa ja pippureita. Vaikka basilikaa pidetään ennen kaikkea tomaattiruokien mausteena ja valkosipulin seuralaisena, se sopii lähes kaikkeen maustamiseen. Sitä voi käyttää salaatteihin, papu-, herne-, peruna-, sieni-, kala- ja liharuokiin sekä myös leivonnassa. Välimeren maissa basilika, tomaatti ja valkisipuli ovat erottamattomat, varsinkin italialaisessa pastakastikkeessa tai ranskalaisessa ratatouillessa. Basilika keventää sopivasti possunkyljyksen tai jauheliha-pastakastikkeen makua. Hienostuneen maun basilika antaa pestokastikkeeseen, paistetulle lohelle, minestronekeittoon, punajuuri-porkkanakeittoon, raastepizzaan, munakkaaseen sekä sämpylöihin.

Basilikaa voi käyttää myös juomiin. Itämailla siemeniä lisätään mehuihin, joissa ne turpoavat ja vaikuttavat piristävästi pureskeltuna. Chartreuse-likööriinkin käytetään basilikan siemeniä. Basilikan oksat sopivat hyvin lisättäväksi viinietikka- tai ruokaöljypulloon makua antamaan.

Ruokaohjeita löytyy mm. täältä. Tuolta sivustolta täytyy ehdottomasti kokeilla basilika-vaniljajäätelöä :)

Muita käyttötapoja
Suomalaiset kansanparantajat eivät ole basilikaa tunteneet, mutta apteekeissa on ollut myynnissä basilikasta tehty yleissalva eli kuningassalva (unguentum basilicum nigrum). Etelämpänä basilikaa on käytetty sydäntä vahvistavana ja masennusta lievittävänä rohtona. Basilikan eteerinen öljy sisältää mm. eugenolia, tymolia ja linalolia; se vaikuttaa antiseptisesti, kouristuksia laukaisevasti, ruuansulatusta edistävästi ja virkistävästi. Basilikan suolistoa tasapainottavia ja ruuansulatusta edistäviä vaikutuksia voi hyödyntää paitsi maustekäytössä myös hauduttamalla kasvista teetä. Basilikasta tehty keite lisättynä kylpyveteen vaikuttaa virkistävästi.

Basilikasta tislattua öljyä käytetään hajuvesi-, saippua- ja lääketeollisuudessa korvaamaan resedan tuoksua. Kotipuutarhassa basilikaa voi käyttää karkotekasvina torjumaan tuholaisia. Parvekkeella ja ovenpielissä basilika estää kärpäsien tuloa sisälle.

Basilika tarkoittaa myös ihan omanlaistaan kirkkoa.

Viljely
Basilikaa voi kätevästi kasvattaa itse, myös pienimuotoisesti vaikkapa parvekkeella tai sisätiloissa ikkunalaudalla. Tarkempia viljelyohjeita eri lajikkeille löydät täältä.

Tiedot on poimittu Kotimaisten Kasvisten -sivuilta, Yrttitiedon sivuilta sekä kirjasta Mauste-elämyksiä. Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry / Teppo Johansson